Helsinkiläinen Rosanne, 33, rohkaisee omalla esimerkillään, että itseään ja uskonvaellustaan ei kannata verrata muihin ihmisiin. – Olemme kaikki eri persoonia ja Jumala kohtaa meidät eri tavoin. Rosanne tuli lapsena uskoon, mutta ajautui omille teilleen. – Olin yhdeksänvuotias, kun istuin Vammalassa seurakunnan kesäleirillä ohjaajan vieressä ja hän kysyi, haluanko ottaa Jeesuksen elämääni. Niagarat avautuivat, itkin ja … Lue lisää
– Olen uskovaisen perheen lapsi. Uskonasiat tulivat minulle tutuksi ja kuulin niistä myös pyhäkoulussa, muistelee Johanna Bäckman varhaislapsuuttaan. – Menin kouluun ja minua kiusattiin siellä tosi paljon. Olin aika yksinäinen, sillä en löytänyt kavereita koulusta enkä seurakunnasta. Kiusaaminen ahdisti minua paljon. Johanna meni ala- ja yläasteen jälkeen ammattikouluun opiskelemaan lähihoitajaksi. – Ajattelin, että tämä on … Lue lisää
– Elin lapsuuteni normaalissa, tavallisessa suomalaisessa perheessä. Äitini oli opettaja, isäni valtion virkamies. Perheessäni oli isosisko, koira ja kaksi autoa, kertoo Janne rauhalliseen sävyyn. – Jossain vaiheessa yläastetta piti opetella röökinpolttoa ja maistaa viinaa. Sehän oli uutena kokemuksena mukaansatempaavaa. – Opiskelin, perustin perheen ja sain työpaikan. Eli kaikki oli kuten normaalisti muillakin, ei mitään ihmeellistä. … Lue lisää
Lappeenrannassa syntynyt Gunnar Lundberg, 48, kertoo, että on aina uskonut Jumalan olemassaoloon.– Elämäni ei ole ollut aina Jumalan tahdon mukaista elämää. Kaksi vuotta peruskoulun jälkeen, vuonna 1986, jouduin ensimmäisen kerran vankilaan.– Siitä alkoi 24 vuotta kestänyt päihde- ja vankilakierre. Sinä aikana olin yhdeksän kertaa vankilassa – yhteensä 18 vuotta.– Välillä rukoilin Jumalaa, sillä uskoin Jumalan … Lue lisää
