Toinen merkittävä askel uudessa elämässä on tiedostaa, että Jumala on armahtava ja rakastava Jumala.
Pelastus on lahja. Olet saanut syntisi anteeksi Jumalan sinulle antamana lahjana. Lahja ei perustu sinun omiin yrityksiisi tai omiin ansioihisi, vaan siihen, että Jeesus Kristus sovitti sinun syntisi Golgatan keskimmäisellä ristillä. Uskon kautta Jeesukseen Jumala antaa tämän pelastuksen sinulle ilmaisena lahjana.
Efesolaiskirjeen luvussa 2 jakeessa 8 ja 9 Jumalan armosta sanotaan seuraavat sanat: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta — se on Jumalan lahja — ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.”
Armo on asia, jonka me voisimme ottaa suomen kielen sanasta ARMO: Ansaitsematon Rakkaus Meidän Osaksemme. On kysymys jostakin sellaisesta, jonka Jumala on jo maksanut ja järjestänyt meille. On kysymys jostakin sellaisesta, jonka me saamme lahjana ottaa vastaan. Ja on kysymys siitä, että Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan. Miksi tämä on tärkeää? Sen tähden, että nyt kun olet Jeesuksen oma, muista se, että älä käy sille tielle, että yrität omalla yrittämisellä ansaita Jumalan rakastamaan itseäsi.
Jumala on rakkaus. Hän rakastaa sinua niin paljon, että hän on luonut sinut. Hän on lunastanut sinut poikansa ristinkuoleman kautta. Roomalaiskirjeen luvussa 5 jakeessa 8 sanotaan: ”Jumala ilmoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme.”
Sinä et voi tehdä mitään saadaksesi Jumalan rakastamaan itseäsi enemmän. Muista siis: pelastus on lahja. Muista, että Jumala on armahtavainen eli anteeksiantavainen loppuun asti. Muista, että Jumala rakastaa sinua! Psalmin kirjoittaja sanoo: ”Niin kuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.” Ja kun tulee se päivä, että uskovana, uskoon tulleena ihmisenä koet olevasi heikko tai koet, että kaadut eli lankeat uskon vaelluksessa, muista: Jumalan armo riittää. Jeesuksen veri riittää. Nouse ja nouse äkisti äläkä usko vihollisen syytöksiä, että et ole kunnon uskovainen. Muista: Jumala rakastaa loppuun asti.
————–
Teksti perustuu Marko Selkomaan kirjaan Askeleet uuteen elämään (Aikamedia, 2014).
